torstai, 3. kesäkuu 2010

Mokka toukokuussa 2010


Mokalla on laiska emäntä. Nytkin päivitän vain Mokan kuvan verran. Kuvassa on Mokka kuvattuna toukokuussa 2010. Tyttö alkaa jo harmaantua nuorella iällä.

maanantai, 18. toukokuu 2009

Seropi Susku

Koirakuvahaasteessa on tämän viikon haasteena rotu tai rodut. Itselläni on espanjanvesikoira Mokka, mutta se on aika tyypillinen rotunsa edustaja, joten esittelen toisen elämäni rakkauden, joka tosin on jo autuaammilla metsästysmailla. Nimittäin siskoni ensimmäisen koiran seropin Suskun. Siskoni mies onkin ristinyt sen nuorkaminpaimenkoiraksi (en saa tätä vuodatuksen linkitystä toimimaan - höh).

1242664190_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Suskussa oli ainakin labradorinnoutajaa, bokseria, dalmatialaista ja saksanpaimenkoiraa. Muistaakseni. Suskun väritys oli eniten dalmatialaiselta. Valkoinen pohja ja mustat täplät, jotka vain lisääntyivät iän mukana. Suskulla oli ehkä bokserin hentoiset tassut muuhun kroppaan verrattuna. Niillä se hyppi ja pomppi kevyesti varsinkin pallojen perässä. Paksu puuhkahäntä oli kuin saksanpaimenkoiralla mutta dalmiksen värityksellä. Koska Suskusta lähti koko ajan ympäri vuoden paljon karvaa, niin samoimme, että sillä oli kaikkien koirarotujen karvat päällekkäin!

lauantai, 7. helmikuu 2009

Lepää rauhassa, Helinä

In Memoriam
Hilduriinan Helinäkeiju

<3 "Helinä" <3 
14.6.2007-17.1.2009

Mokan sisko Helinä kuoli vuoden alussa yllättäen. Mokka ja Mokan emäntä Juuli ottavat osaa Helinän omistajien ja kasvattajan suureen suruun. Yllä oleva kuva on otettu pentuina vanhempieni takapihalta, jossa Mokka ja Helinä tykkäsivät leikkiä yhdessä.

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen,
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun,
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.

En ole ikiunessa, en ole poissa,
olen tuhat tuulta puistikoissa,
olen valon välke aallokossa.
Olen timantti hankien loistossa.
En ole jättänyt teitä, en ole vaiti,
olen lintujen laulu taivaalla,
olen kuiskaus viljapellolla,
olen henkäys rakkaani poskella.
On elämä meri ja suuret sen aavat,
toisistaan tukea ystävät saavat.
En ole ikiunessa, en ole poissa,
kuljen mukanasi karikoissa.

 

-Eino Leino-

torstai, 18. joulukuu 2008

Käsitöitä

2155876.jpg
Ystäväni vauvalle valmistui setti pääkallokuvioisia sukkia ja tumppuja. Ystävä on voisikohan sanoa pääkallohullu, joten hän halusi noihin pikkuisiin sukkiin ja tumppuihinkin pääkallot. Kirjoin ne vaaleanvihreällä (enkä valkealla), niin ei hyppää niin silmille ja joka mummo ei säikähdä. :D Vauva on muuten poika!

2155875.jpg
Edellisen vauvan isosiskolle neuloin myös sukat, ettei kateus iskisi. Tarjosin vaihtoehdoksi leppäkerttusukkia, joita olen paljon tehnyt. Tyttö halusin kuitenkin perhossukat, joten niinpä taiteilin hänelle sellaiset. Lisäksi sain idean, että toinen sukka olisi eri värinen. Saa nähdä, mitä tyttönen tykkää. :)

2155874.jpg
Eräs ystävä saa tällaiset sukat, kunhan toinenkin sukka valmistuu. Hieman hitaasti syntyy, sillä teen oikeat silmukat silleen hassusti kiertäen, että tulisi siistimpää jälkeä. Varsinkin resorissa sen huomaa. Jalkaterän päälle tulee vielä samanlainen onnenapila kuin on alimmassa kuvassa omassa kännykkäpussissani.

2155873.jpg
Samainen värikäs ystävä saa pari värikästä rannekorua. Hän rakastaa kaikenlaisia koruja, niin tänään pikaisesti väsäsin hänelle pari korua.

2155877.jpg
Itselle tein uuden kännykkäpussin, kun edellinen otti ja hävisi. Onnenapilaidea tulee juuri tältä ystävältä, joka tilasi multa ylläolevat musta-vihreät sukat, joihin siis tulee onnenapila jalkaterän päälle.

torstai, 13. marraskuu 2008

Mokan kuulumisia + käsityöpostaus

Mokka Mokkasiini Mohikainen elelee nyt ainakin toistaiseksi vanhempieni luona hankalan elämäntilanteeni vuoksi, joten minulla ei ole tarjota siitä uusia kuvia. Kerron kuitenkin hieman Mokan kuulumisia. Hiljan Mokka sairasti rajun mahataudin, joka kesti viikon. Se ei syönyt, eikä juonut mitään oma-alotteisesti. Niinpä äiti valvoi sen kanssa yötä päivää ja laittoi sille muutaman tunnin välein ruiskulla suoraan kurkkuun sellaista ravintoliuosta, missä oli suoloja, sokereita, kivennäisiä ja ties mitä. Runsasenergista ravintotahnaa pistettiin kitalakeen, josta Mokka sen nuoli ja nieli, mutta muuten mikään ei uponnut muuten niin ahneeseen koiraan. Koira sai kolme kertaa päivässä Primperania (pahoinvointilääke), mutta silti oksensi joka päivä monta kertaa ja kakka oli ihan ruiskupaskalla. Kerran Mokka kävi nesteytyksessä, jolloin sille laitettiin niskaan löysän nahkan alle kaksi valtavaa puolikkaan jalkapallon kokoista pattia nestettä. Eläinlääkäri otti Mokan hoidon todella tosissaan, kun Kajaanissa on riehunut todella vaikea vatsatauti. Mokka kävi kahdesti eläinlääkärillä, äiti soitti eläinlääkärille ainakin kahdesti ja taisi eläinlääkärikin soittaa kahdesti meille kotiin. Oli Mokka-rassukka heikossa kunnossa, mutta onneksi seitsemän päivän sairastelun jälkeen alkoi ruoka pysyä sisällä ja kakkakin kovettui.

Toinenkin iso asia Mokan elämässä tapahtui pari kolme viikkoa sitten. Mokka nimittäin steriloitiin, koska sillä ei ikinä aioita tehdä pentuja. Mokka leikattiin aamulla puoli yhdeksältä. Varttia vaille kymmenen eläinlääkäri soitti äitille, että koira heräilee ja sen voi hakea kotiin. Varsinainen jalkeille nousu veikin vielä 12h, vaikka kyllä koiran olisi pitänyt hieman nopeammin toipua nukutuksesta. Ensimmäisen pissin tekeminen oli hankalaa ja se tapahtui vasta jotain 17h edellisestä pissistä. Sitä piti käydä yrittämässä kuusi kertaa, ennen kuin seitsemännellä kerralla onnistui. Paikat olivat varmasti niin kipeät ja outo kauluri kaulassa. Hieman tosiaan huoletti, kun Mokka ei ollut iltakahdeksaltakaan vielä noussut kunnolla jaloilleen ja käynyt tarpeillaan. Kovin kipeä Mokka oli, joten se söi aika vahvoja kipulääkkeitä 10 päivää. Varsinkin aina kakatessa Mokka uikutti, kun varmasti ponnistaminen sattui. Kipulääkkeessä oli varmasti jokin rauhoittava komponentti, sillä Mokka nukkui nuo 10 päivää todella paljon, mikä oli paranemisen kannalta pelkästään hyvä. Nyt tikit ja kauluri on poistettu ja karvakorva alkaa olla entisensä. Vielä koiraa ei saa päästää irti juoksemaan, joten raukka joutuu vielä muutaman viikon kulkemaan hihnassa.

Mokan kuvien puuttuessa esittelen kuvia käsitöistä, joita minulla on nyt ollut aikaa tehdä, kun olen sairaslomalla. Enemmänkin olen tehnyt, mutta tässä on nyt muutamia kuvia.

2059456.jpg
Ystävän kaksosille ja veljen kaksosille kummillekin lähti kaksi paria sukkia ja kaksi paria tumppuja talvea varten. Kummatkin ovat kyllä tyttökaksosia, mutta päätin tehdä myös sinivihreät sukat, kun kyllä varmaan tytöillä on jotain virehtäviä tai sinertäviä vaatteita. Ja olen päättänyt, että en anna kaksosille mitään kahta samanlaista, jos annankin jotain vaatepartta kaksi kappaletta, sillä kukin lapsi on kuitenkin oma yksilönsä. Yhteensä neuloin siis 16 pikkusukkaa ja 16 pikkutumppua.

2059540.jpg
Kummipojalle lähti käheät pääkallovillasukat. Olivat kuulemma sopivat. (Kuva on pöllitty siskon blogista, kun en itse ehtinyt kuvat sukkia ennen lähetystä.) Samalla kuosilla olen tehnyt myös pipon, joka on tällä hetkellä Kajaanissa mummilla vuoritettavana, ettei villainen pipo kutita ja on sitten pakkasillakin tarpeeksi lämmin.

2059453.jpg
2059455.jpg
Eräälle tärkeälle henkilölle lähti mustasta Kitten Mohairista tehty huivi, josta minulla on vain nämä kaksi huonoa kiireessä otettua kuvaa. Luonnossa huivi oli kuitenkin hienomman näköinen.

2059457.jpg
Uudelle tärkeälle ystävälle lähti leppissukat ja leppislapaset. Viivi <3

2059458.jpg
2059459.jpg
Itselle teen samanlaiset setin leppiksiä, mutta keltaisesta, kun Seiskaveikan tämänvuoden vaaleanpunainen on ihan karmea. Päätin sitten tehdä keltaisesta, kun onhan keltaisia leppiksiä ja toisaalta kaipaan tällä hetkellä elämääni väriä. Tähän sarjaan tulee vielä keltainen pipo, johon ei tule todennäköisesti mitään kirjontaa ja sitten leppissukat.