Mokka Mokkasiini Mohikainen elelee nyt ainakin toistaiseksi vanhempieni luona hankalan elämäntilanteeni vuoksi, joten minulla ei ole tarjota siitä uusia kuvia. Kerron kuitenkin hieman Mokan kuulumisia. Hiljan Mokka sairasti rajun mahataudin, joka kesti viikon. Se ei syönyt, eikä juonut mitään oma-alotteisesti. Niinpä äiti valvoi sen kanssa yötä päivää ja laittoi sille muutaman tunnin välein ruiskulla suoraan kurkkuun sellaista ravintoliuosta, missä oli suoloja, sokereita, kivennäisiä ja ties mitä. Runsasenergista ravintotahnaa pistettiin kitalakeen, josta Mokka sen nuoli ja nieli, mutta muuten mikään ei uponnut muuten niin ahneeseen koiraan. Koira sai kolme kertaa päivässä Primperania (pahoinvointilääke), mutta silti oksensi joka päivä monta kertaa ja kakka oli ihan ruiskupaskalla. Kerran Mokka kävi nesteytyksessä, jolloin sille laitettiin niskaan löysän nahkan alle kaksi valtavaa puolikkaan jalkapallon kokoista pattia nestettä. Eläinlääkäri otti Mokan hoidon todella tosissaan, kun Kajaanissa on riehunut todella vaikea vatsatauti. Mokka kävi kahdesti eläinlääkärillä, äiti soitti eläinlääkärille ainakin kahdesti ja taisi eläinlääkärikin soittaa kahdesti meille kotiin. Oli Mokka-rassukka heikossa kunnossa, mutta onneksi seitsemän päivän sairastelun jälkeen alkoi ruoka pysyä sisällä ja kakkakin kovettui.

Toinenkin iso asia Mokan elämässä tapahtui pari kolme viikkoa sitten. Mokka nimittäin steriloitiin, koska sillä ei ikinä aioita tehdä pentuja. Mokka leikattiin aamulla puoli yhdeksältä. Varttia vaille kymmenen eläinlääkäri soitti äitille, että koira heräilee ja sen voi hakea kotiin. Varsinainen jalkeille nousu veikin vielä 12h, vaikka kyllä koiran olisi pitänyt hieman nopeammin toipua nukutuksesta. Ensimmäisen pissin tekeminen oli hankalaa ja se tapahtui vasta jotain 17h edellisestä pissistä. Sitä piti käydä yrittämässä kuusi kertaa, ennen kuin seitsemännellä kerralla onnistui. Paikat olivat varmasti niin kipeät ja outo kauluri kaulassa. Hieman tosiaan huoletti, kun Mokka ei ollut iltakahdeksaltakaan vielä noussut kunnolla jaloilleen ja käynyt tarpeillaan. Kovin kipeä Mokka oli, joten se söi aika vahvoja kipulääkkeitä 10 päivää. Varsinkin aina kakatessa Mokka uikutti, kun varmasti ponnistaminen sattui. Kipulääkkeessä oli varmasti jokin rauhoittava komponentti, sillä Mokka nukkui nuo 10 päivää todella paljon, mikä oli paranemisen kannalta pelkästään hyvä. Nyt tikit ja kauluri on poistettu ja karvakorva alkaa olla entisensä. Vielä koiraa ei saa päästää irti juoksemaan, joten raukka joutuu vielä muutaman viikon kulkemaan hihnassa.

Mokan kuvien puuttuessa esittelen kuvia käsitöistä, joita minulla on nyt ollut aikaa tehdä, kun olen sairaslomalla. Enemmänkin olen tehnyt, mutta tässä on nyt muutamia kuvia.

Ystävän kaksosille ja veljen kaksosille kummillekin lähti kaksi paria sukkia ja kaksi paria tumppuja talvea varten. Kummatkin ovat kyllä tyttökaksosia, mutta päätin tehdä myös sinivihreät sukat, kun kyllä varmaan tytöillä on jotain virehtäviä tai sinertäviä vaatteita. Ja olen päättänyt, että en anna kaksosille mitään kahta samanlaista, jos annankin jotain vaatepartta kaksi kappaletta, sillä kukin lapsi on kuitenkin oma yksilönsä. Yhteensä neuloin siis 16 pikkusukkaa ja 16 pikkutumppua.

Kummipojalle lähti käheät pääkallovillasukat. Olivat kuulemma sopivat. (Kuva on pöllitty siskon blogista, kun en itse ehtinyt kuvat sukkia ennen lähetystä.) Samalla kuosilla olen tehnyt myös pipon, joka on tällä hetkellä Kajaanissa mummilla vuoritettavana, ettei villainen pipo kutita ja on sitten pakkasillakin tarpeeksi lämmin.

Eräälle tärkeälle henkilölle lähti mustasta Kitten Mohairista tehty huivi, josta minulla on vain nämä kaksi huonoa kiireessä otettua kuvaa. Luonnossa huivi oli kuitenkin hienomman näköinen.

Uudelle tärkeälle ystävälle lähti leppissukat ja leppislapaset. Viivi <3

Itselle teen samanlaiset setin leppiksiä, mutta keltaisesta, kun Seiskaveikan tämänvuoden vaaleanpunainen on ihan karmea. Päätin sitten tehdä keltaisesta, kun onhan keltaisia leppiksiä ja toisaalta kaipaan tällä hetkellä elämääni väriä. Tähän sarjaan tulee vielä keltainen pipo, johon ei tule todennäköisesti mitään kirjontaa ja sitten leppissukat.